Hyvää Joulua!

Joulu Suomessa

Elämää Suomessa

Sofian Abdul - Elämäni Suomessa

Minä olen Sofian Abdul 29 vuotias, kotoisin Etiopiasta. Minä olen naimisissa ja minulla on yksi lapsi. Olen asunut suomessa noin kaksi vuotta. Nyt opiskelen Lahden kansanopistossa suomenkielen ja kultturin koulutuksessa. Koulutus on niin tärkeä minulle että opiskelen ahkerasti ja haluan olla ammatti koulussa ja pääse töihin. Vapaa aikana tavallisesti olen perheen kanssa ja joskus lenkkin ja myös luen kirjaa. Minä harrastan pelaa jalkapalloa, koripalloa ja uintia. Suomessa on neljä vuodenajat, ja kaikki vuodenaika on erilainen kuin toinen. Talvella on kylmää, lunta ja pemeä. Keväällä on kaunis kukkia ja kasvikset tule vihreäksi. Kesällä kauniita maisemia ja vähän kuuma. Syksyllä tuulee ja sataa vettä.

Minun päiväni

Ajatuksia Suomesta

Kymenlaakson opiston opiskelijan ajatuksia Suomesta.

Elämää Suomessa

Kymenlaakson opiston opiskelijoiden ajatuksia Suomessa elämisestä kuvin ja sanoin. (Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.)

Matka Mikkeliin

Matkustimme Mikkeliin linja-autolla koulun oppilaiden kanssa.  Matka Lahdesta Mikkeliin on n. 130 kilometriä. Kävimme Mikkeliin keskustassa tutustumassa, kaupunki näytti siistiltä ja kivalta.
Samalla söimme koulussa lounaan, joka maistui hyvältä. Sitten menimme meidän majoituspaikkaan, joka on vähän matkan päässä keskustasta. Majoituspaikka on siisti ja viihtyisä. Mikkeli on kaiken kaikkiaan hyvä kaupunki.

Eilen me tutustuimme Lahtilaisiin opiskelijoihin, me menimme heidän kanssa Mikkeliin, koska eilen oli International Mikkeli day.

Illalla kun me tultiin takaisiin Otavaan kouluun kaikki opiskelijat kokoonnuimme juhlasaliin. Siellä me tanssimme ja jotkut opiskelijat lauloivat erilaisia lauluja.
Illalla me olimme tanssimassa ja se oli hauskaa, sitten me menimme nukkumaan.

Lahden kansanopistonlaisia tutustuivat Mikkelin Tuomiokirkkoon : Jura,Linda,Abdul,Phalla,Dana

Haastattelu vierailusta

Abdallan mielestä tapaaminen on hyvä ja tutustua uusiin ihmisiin myös tämä vierailu on ensimmäinen  joka minä tulen Mikkeliin

Saki tämä on erittäin hyvä sanotaan tervetuloa uudestaan otavaan

Osman tässä minä saan uusia kavereita ja opin lisää suomen kieltä. minä opin myös opettajijan nimet esim: Anna ja  Ulla

Hassan minun mielestä tämä on  hyvä koska minä tutustuin uusiin ihmisiin  ja sain kavereita  minä kiitän vielä  minun paras kaverit Osman ja Abdalla

International Mikkeli Day Länsi-Savossa

Otavan Opiston opiskelijaa Wurood Imrania haastateltiin paikallisessa sanomalehdessä Länsi-Savossa kansainvälisyydestä.
Länsi-Savo

Nkosin kokemuksia vierailusta

 

Terve! Olen Tondila Nkosi  Baptista, mä olen kotoisin Angolasta.

Olen asunut viisi vuotta Suomessa, opiskelen maahanmuuttajien peruskoululinjalla Otavan Opistossa.

Minusta vieraat oli mukavia, ne ovat joskus hyviä ja hauskoja ihmisiä, myös oli kivaa, kun kävimme  Stellassa, koska siellä oli Mikkeli International Day. Siitä en osaa sanoa muuta, kun en ollut paikalla Stellassa koska kävimme kahvilla kaverin kanssa. Huonekaveri kertoi minulle, että illalla heillä oli tanssi  ja kivaa oli.

Vieraita Lahden kansanopistolta

Moi, eilen meille tuli vieraita lahdesta tänne otavan opistoon. niitä oli aika monta mukavia ihmisiä ja niiden opettajat. ekana me päästiin meidän otavan opistoon juha saliin siellä ensin vähän tutustuttiin toisiimme ja pelattiinkin vähän heidän kanssa ruuan tuntiin asti sitten mentiin syömään ja ruuan jälkeen mentiin mikkeliin internatioon katsomaan erilaisia tapahtumia. Stellassa oltiin pitkään ja kun tultiin takaisin otavaan juhla salissa oli, joku semmonen pikku diskonnäköinen,jossa laulettiin ja tansittiin meidän vieraiden kanssa,lopulta meidän hauska päivä päättyi klo 8.

Lindan ja Nazrinin mielipiteitä vierailusta

Mikä sinun nimi on?
Linda
Nazrin
Kysymys:Mitä ajattelette Mikkelin international day?
L: siellä oli hauskaa päivää ja paljon lauluja.
N: oli hauskaa päivää.
Kysymys:Mitä te teitte eilen?
L: kävimme katsomassa kaupunkia.
N:no istuin ja kuuntelin lauluja mutta se haastattelu oli vähän tylsää.
Kysymys:Miten eilisen ilta meni?
L: oli hauskaa minä tanssin.
N: oli hauskaa minä tanssin ja lauloin
Kysymys:Mitä mieltä olette Otavan opistosta?
L:Hyvää opistoa tutustuin uusiin ihmisiin.
N: opiskelijat ovat ystävällisiä ja kaikki ovat iloisia ja hymyilevät.
Kysymys:Haluaisiko tulla opiskelemaan Otavan opistoon?
L ,N: ehkä emme tule koska emme asu niin lähellä.
Kysymys:Kumpi on parempi Mikkeli vai Lahti?
L: en voi sanoa
N:Helsinki !!!!!!!!!!!
Kysymys:Kiitos teille ja onko jotain sanomatta voitte sanoa?
L: kaikki meni hyviin ja kiitos .
N: kiitos paljon.

Kokemuksia vierailusta Otavan Opistolla

Eilen oli International Mikkeli Day. Olimme matkustaneet bussilla MIkkeliin. Mikkelissä oli paljon esiintyjiä esim. lauluja, kokouksia ja useita kulttureita. Nähtiin paljon erilaisia ihmisiä. Meitä oli kaksi kouluryhmää, Lahden kansanopiston opiskelijat ja Otavan Opiston opiskelijat. Matkustimme Mikkeliin ja nähtiin paljon kauniita paikkkoja Mikkelissä. Oli kaunis kaupunki. Illalla tanssimme ja lauloimme Kailkilla oli mukavaa ja hauskaa. Söimme myös iltapalaa. Kivaa, että on kerran vuodessa yhteinen tapaaminen.
Kiitos kaikki! Ystävä terveisin Hser Hser, Malee Hongthong, Arunsi Lusi, Mohsen Mir Ali

Otavan Opiston IPad-koulutuksen palautetta

1. Mitä opit tällä kurssilla ?

Opin ymmärtämään tulevaisuutta.
Olen oppinut ipad käyttää.

2. Oliko iPadista apua, millaista?

Ipadista löytää aineistoa tietoa.
Kyllä oli. Kysy kaverilta tai opettajalta, ja itse osasin.

3. Jos sinulla olisi henkilökohtainen iPad, mihin käyttäisit sitä?

YouTube. Google.
Käyttäisin Esim: katson erilaisia elokuvia ja kuuntelen musiikkia.

4. Minkälaista apua tarvitset opiskeluissasi?

Opiskeluaikana opettaja opettaa, miten pitää käyttää, mistä löytää asioita ja mitä pitää
osata esim:tekstiviesti, lähetä viesti. Miten sammutaan iPad, miten korjata virheasioita.

Sanasto ja jos ei ymmärrä, voi etsiä tietoja netistä. Helpompi kirjoittaa.

Suomen kansalaisuus ja hakeminen

Suomen kansalaisuuden voi saada syntymässä, ilmoitusmenettelyllä tai hakemuksesta.

Suomen kansalaisuuden saamisesta päättää Maahanmuuttovirasto. Kansalaisuus voidaan

myöntää vain, jos kansalaisuutta hakevan henkilön henkilöllisyydestä ei ole epäselvyyttä.

Joissakin tapauksissa Maahanmuuttovirasto voi selvittää henkilön kansalaisuusaseman.

Syntymällä

1. Lapsen on äiti/ isä on suomen kansalainen.

2. Lapsen kotikunta on Suomessa ja hän on syntynyt Suomessa.

Ilmoituksesta

1. Suomen ulkopuolella syntynyt avioliiton ulkopuolinen lapsi, jonka isä on Suomen

kansalainen ja syys on vahvistetty.

2. Alle 18-vuotias lapsi, joka on olettu Suomen kansalaisen ottolapseksi hänen

täytettyään 12 vuota.

3. 18-22 vuotias nuori, jota ei ole tuomittu vankeusrangaistukseen

• Hänen väkinainen asunto on ollut Suuomessa vähittään 10 vuotta.

Kansalaisuuden saaminen hakemuksella

1. Kansalaisuuden voi saada jo neljan vuoden yhtäjaksoisen maassa asumisen

jälkeen,jos

Hakija on Suomen kansalaisen aviopuoliso tai leski, mikäli aviopuolisot ovat asuneet

yhdessä 3 vuotta.

Hakija on saanut Suomesta pakolaiseman tai suojelua tai hän on tahtomattaan

kansalainen.

Hakijat täytää kielitaitoedellytyksen ja hänellä on kiinteät siteet Suomeen.

Kansalaisen velvollisuudet

1. Kansalaisten täytyy noudattaa lakia.

2. Kaikkien 7-16 vuotiaiden lasten täytyy suorittaa peruskoulu.

3. Kansalaisten täytyy maksaa veroja valtiolle.

Kansalaisen oikeudet

1. Suomessa on sananvapaus.

2. Suomessa on uskonnonvapaus.

3. Suomessa jokainen ihminen voi liikua vapaasti.

Otavan Opiston Mk-linjan IPad-koulutuksen tuotoksia syksyltä 2013.

Suomen kansalaisuus

Otavan Opiston Mk-linjan IPad-koulutuksen tuotoksia syksyltä 2013.

Kansalaisena Suomessa - oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Suomessa jokaisella ihmisellä on pakko olla vähintään yksi nimi. Suomessa

annetaan kuitenkin kaksi tai kolme nimeä, mutta sitä enemmän ei saa olla.

Nimen on oltava sellainen, että se sopii kyseiselle sukupuolelle, eli tytölle ei saa

antaa pojan eikä pojalle tytön nimeä. Lisäksi nimi ei voi olla kielenvastainen tai

sopimaton. Esimerkiksi sanaa "kaunis" ei saa antaa nimeksi. Toinen tai kolmas nimi

Suomessa on usein nimi, joka on aiemmin käytetty suvussa. Esimerkiksi tytöllä voi

olla äidin nimi ja pojalla isän nimi. Suomessa ihmisellä on myös oltava sukunimi.

Jos vanhemmilla on sama sukunimi, niin lapsikin saa, kun syntyy, saman

sukunimen. Mutta jos vanhemmilla on eri sukunimet, he päättävät yhdessä, että

kumman sukunimen lapsi saa. Tai jos he eivät voi sopia, lapsi saa äidin sukunimen.

Aviopuolisot voivat myös yhdistää sukunimensä, niin että alkuosassa on oma

sukunimi.

Suomalainen saa kansalaisuuden heti, kun syntyy. Lapsi saa Suomen

kansalaisuuden auttomattisesti myös, jos yksi vanhemmista on Suomen

kansalainen. Myös jos toinen vanhemmista on suomalainen ja toinen

ulkomaalainen, lapsella on oikeus saada kaksi kansalaisuutta.

Muissa tapauksissa kansalaisuus on ostettava. Esim. Suomen kansalaisuuden voi

saada ulkomaalainen, joka on asunut Suomessa viisi tai kuusi vuotta, tai

ulkomaalainen, jolla puoliso on Suomen kansalainen, tai entinen syntyperäinen

Suomen kansalainen. Kuitenkin Suomen kansalaisuuden voi menettää, jos ottaa

toisen maan kansalaisuuden ja asua koko ajan ulkomailla ilman yhteyttä Suomeen.

Kansalaisuus näkyy esim. passista, jota tarvitaan, kun matkustetaan Euroopan

unionin sekä Pohjoismaiden ulkopuolelle. Euroopan maissa riittää kuvallinen

henkilökortti, eli ei tarvita passia. Passin ja henkilökortin antaa paikallinen

poliisilaitos. Venäjälle esimerkiksi pitää ostaa myös oleskeluluvan. Sitä saa Venäjän

lähetystyöstä.

Suomessa asuu paljon ulkomaalaisia, joita kutsutaan maahanmuuttajiksi. Heistä

jotkut ovat saapuneet Suomeen etsimässä turvapaikkaa, koska heidän kotimaa ei

ole turvallinen. Jos heidän maansa kuitenkin luokitellaan turvalliseksi, heidät

palautetaan viikon päästä takaisin pikakäännytyksellä. Niistä maahanmuuttajista,

joille myynnetään turvapaikka, käytetään nimitystä pakolainen. Myös

kiintiöpakolaisia tulee vuosittain Suomeen, eli sellaisia maahanmuuttajia, jotka

tulevat kriisialueilta. Kaikki nämä maahanmuuttajat voivat saada Suomen

kansalaisuus, kun he ovat asuneet Suomessa riittävästi, eli viisi tai kuusi vuotta.

Jokaisella Suomen kansalaisella on tiettyä perusoikeuksia. Henki, vapaus, kunnia,

omaisuus, kotirauha ovat tärkeitä ja ne on turvattu perustuslailla. Eli ei saa

esimerkiksi tunkeutua toiseen asuntoon ilman lupaa, tai uhata toisen henkiä ja

terveyttä. Suomen kansalaisella on muuttovapaus, joka tarkoittaa, että hänellä on

oikeus vapaasti liikkua ja muuttaa maassa ja maasta pois. Tämä kuitenkin voidaan

rajoittaa, jos kansalainen on tehnyt jonkun rikoksen ja rikosta tutkitaan tai

rikoksesta rangaistuksen aikana. Kansalaiset voivat kuulua tai ei kuulua johonkin

uskontokuntaan, kun he noudattavat lakeja. Henkilökohtaiset viestit eivat saa olla

muiden nähtävissä. Poliittisia oikeuksia ovat sananvapaus, joka tarkoittaa, että

kansalaisella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä, oikeus julkiseen

kokoontumiseen ja omien yhdistyksien perustamiseen eli kokoontumisvapaus, ja

äänistämisoikeus. Kokontumisvapaus mahdollistaa esimerkiksi mielenosoituksen

järjestämiseen, mutta kuitenkin tällöin tarvitaan maanomistajan lupaa. Toista

ihmistä ei saa syrjiä esimerkiksi uskonnon tai ihonvärin takia. Kansalaiset ovat

oikeuttettuja terveydehuoltoon, ilmaiseenperusopetuukseen ja sosiaaliturvaan.

Kansalaisen on kuitenkin noudettava lakeja.

Kansalaisilla on myös velvollisuuksia: jokaisen alle 17-vuotiaan nuoren on pakko

käydä peruskoulussa ja jokaisen nuoren miehen varusmies- tai siviilipalveluksessa.

Myös kansalainen on velvollinen maksaamaan veroja. Kansalaisella on myös

auttamisvelvollisuus. Se tarkoittaa, että on pakko auttaa onnettomuuksessa.

Työtä voi saada jo 15-vuotias, mutta työ ei voi olla raskas.

Lähteet: Kroniikka 9, Yhteiskuntaoppi ja taloustieto (Edita)
Otavan Opiston monikulttuurisuuslinjan IPad-koulutuksen tuotoksia.

Otavan Opisto toivottaa Lahden kansanopiston tervetulleeksi 28.11.2013!

Lahden kansanopistosta tulee 19 monikulttuurisen opiskelijan ja kahden ohjaajan porukka vierailulle Otavan Opistoon 28.-29.11.

Tiedossa on mukavia hetkiä uusiin ihmisiin tutustuen. Käymme myös Mikkelissä osallistumassa International Mikkeli Day -tapahtumaan. Illalla Otavassa on vuorossa mm. Otava Talent Show. Tiedossa siis huikeita esityksiä ja taidonnäytteitä!

Tervetuloa lahtelaiset!

Kenties ensi viikolla meillä on yhtä lumiset maisemat.

Terve!

Tässä muutamia mamu-alkeisryhmän kommentteja vuoden aherruksesta. Oikein mukava kesän odotusta teille kaikille

 

Terveisin mamut 2012 - 2013 Inkeroisista ja Pertti-ope.

 

Moi!

Koulussa kaikki hyvin ja oko.

Opettaja oli hyvä mutta valitsi joulujuhlaan väärän laulun. Opimme paljon koska oli hyvät opettajat.

Kerhohuoneessa oli ja on kylmä mikä ei ole hyvä.

Oli mukava 9 kuukautta koska me nauroimme paljon ja oli hauskaa

E.N.

 

Nyt on oppiaika loppu. Minä pidän tästä koulusta, koska koulussa on tosi hyviä opettajia ja kurssi on pitkä. Minulle on mukava koska en opi nopeasti. Koulussa on kaikki mukavia ja miellyttäviä ihmisiä. Koulussa on aina puhdasta ja rauhallinen paikka.

N. E.

 

Terve!

Minä opiskelin suomen kieltä Kymenlaakson Opistossa. Täällä oikein hyvä koulu koska koulussa hyvät luokat kaikki ja kivat opettajat. Kurssit on pitkät ja oppilaat hidas, se on hyvä. Luokassa on lämmin ja mukava ja meidän ryhmä ystävällinen ja kielioppimetodi on hyvä ja helppo.

Kaikki oppillaat on ahkerat. Opettaja on kiva ja ystävällinen.

Minulla on yksi huomautus. Ruokalassa ruoka joskus hyvä jsokus ei. Koulussa on puhdasta. Minä ajattelen se on oikein hyvä koulu ja haluan jatkaa opiskelua tässä koulussa.

V.

 

Haluaisin että keittiössä olisi ruokaa lisää enemmän erilaista. Että voisi valita mistä itse pitää.

Ajattelen että elokuvien katsominen kurssilla se on vähän väärin koska elokuvia voi katsoa kotona.

Vielä ajattelen että paljon hyvä asia keskustella suomalaisten ihmisten kanssa enemmän kuin nyt. Tarkoitan että tehdään tehtäviä suomalaisten ihmisten mukana kurssilla.

E. L.

 

Tasa-arvon äärellä Otavan Opistolla

Pu Meh:n mielestä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. Opistolla tasa-arvo näkyy niin, että kaikki ovat suvaitsevaisia, eikä kukaan ole ylpeä.







 

Deeko on tyytyväinen, että hän saa olla Suomessa. Suomalaiset ja ulkomaalaiset ovat tasa-arvoisia. Tasa-arvoa ei ole kaikkialla maailmassa.

"Tasa-arvo näkyy opistolla siten, että miehet ja naiset voivat vapaasti keskustella yhdessä ja Otavassa olo on turvallinen" Maryan toteaa.

Handiid toteaa, että lounaalla ruokaa jonottavat niin opettajat, opiskelijat kuin johtajatkin. Tämä on hänen mielestään hyvä esimerkki tasa-arvosta. Ihmiset voivat olla erilaisissa tehtävissä, mutta silti kaikilla on samat säännöt.

Juhlat lujittavat ystävyyttä

Somalilaiset tykkäävät juhlia. Juhlia on monenlaisia: syntymäpäivät, ystävyysjuhlat, uskonnolliset juhlat, mutta monien mielestä tärkein on hääjuhla. Siinä perustetaan perhe, joka takaa yhteiskunnan jatkuvuutta, sanoo Ali Abdiqani Hassan monikulttuurisen linjan opiskelija Otavan Opistolla.

Joulunaikaan Otavan Opiston opiskelijat Kouvolasta järjestivät ison juhlan. Siellä tarjottiin muun muassa riisiä, paistettuja herneitä, lammasta, ranskalaisia, naudanlihakeittoa, canjeero (ohukaisia), sambuusi (lihapiirakkaa) banaaneja, chilikastiketta ja kotitekoista leipää sekä virvoitusjuomia. Kaikki olivat asiasta samaa mieltä. Ruoka oli hyvää!

Ilmapiiri oli rattoisa kun pöydissä keskusteltiin innokkaasti. Sormet toimivat haarukkana.

Otavan Opiston opiskelijat vitsailevat

Vitsit kuuluvat jokaiseen kulttuuriin. Millaisia vitsejä ja huumoria voisit kuulla Otavan Opiston kampuksella? Asiasta otettiin selvää ja saimme seuraavat tarinat.

Ensimmäinen vitsi

Olipa kerran neljä miestä. Ensimmäinen heistä on kuuro, toinen sokea, kolmas jalaton ja neljäs alaston. Kuuro sanoo: "Minä kuulen, että koira haukkuu." Sokea kertoo näkevänsä mustan koiran. Jalaton väittää juokseneen koiran luokse. Alaston ei lähde ulos, koska hän pelkää, että hänen vaatteensa varastetaan.

Kaikki neljä ihmettelivät, mitä he tekisivät.

Toinen vitsi

Khalif kertoi vitsin virtsanäytteiden sekoittamisesta.

Mies kävi lääkärissä ja hänet määrättiin ottamaan virtsanäyte kotona. Hän ottaa näytteen ja  jättää purkin pöydälle ja menee ulos.

Vaimo löytää purkin, mutta hän kaataa sen vahingossa maahan. Vaimo haluaa korjata tilanteen ja täyttää purkin omalla virtsanäytteellä. 

Mies ei huomaa mitään ja vie purkin lääkäriin. Hämmästyneenä lääkäri kutsuu miehen luokseen kuulemaan virtsanäytteen tulokset. Hän sanoo miehelle, että olet kolmannella kuukaudella raskaana.






Lisää vitsejä Videot-välilehdellä.

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

Näin alkaa moni suomalaista huvittava vitsi. Vitsin hauskuus piilee näiden kolmen eri maan kansalaisen välisessä kilpailussa, jonka päätteeksi suomalainen pääsee yleensä todistamaan paremmuutensa. Meille juroille suomalaisille huumori onkin useimmiten tapa lievittää jännitystä. Se on jotain yhteistä silloin, kun sanainen arkku ei muuten aukea.Suomessa vitsiä väännetään herkästi esimerkiksi poliitikoista, poliisista, uskonnosta, eri murteita puhuvista ja ulkomaalaisista. Suomalaisessa vitsin kerronnassa aihe on melko vapaa. 

 - Ystävääni kutsuttiin kerran bussissa mustapippuriksi. Ovatko suomalaiset sitten valkopippureita, naurahtaa irakilaissyntyinen Nazanin





Lahden kansanopiston maahanmuuttajaopiskelijat oudoksuivat suomalaista tapaa vitsailla uskonnoista, sillä heidän kulttuureissaan  se ei tulisi kuuloonkaan.
Mutta poliitikoista vitsaillaan heidänkin kotimaissaan, poliitikkoja kautta maailman yhdistää mitä ilmeisimmin koomisuus.
Suomalaiselle vitsi toimii oivana keskustelunavauksena. Sen sijaan esimerkiksi Irakissa vitsailu jätetään suosiolla perhepiiriin, sillä toista osapuolta ei haluta vahingossakaan loukata.
Tunteet kuumenivat, kun puheenaiheeksi nousivat rasistiset vitsit. Kaikki  olivat joutuneet Suomessa rasistisen vitsailun kohteeksi. Mutta myös heidän kotimaissaan vitsit voivat olla rasistisia. Suomessa viisi vuotta asunut, irakilaissyntyinen Nazanin on täysin vakuuttunut siitä, että kaikissa maissa on rasismia. Se on kaikkien mielestä hyvin valitettavaa.

Teksti ja kuva: Nea Rekola

Naistenpäivä, kevät, ja ramada ovat isoja juhlia

Venäjältä Suomeen muuttanut Nelli ei kauaa mieti, mikä on hänen kotimaassaan tärkein juhla:
– Naistenpäivä!


Naistenpäivä on Venäjällä paljon isompi juttu kuin Suomessa. Täällä miehet tyypillisesti vain antavat vaimoilleen pusun poskelle ja toivottavat hyvää naistenpäivää. Venäjällä vastaava käytös ei tulisi kysymykseenkään. Siellä kansainvälinen naistenpäivä on yleinen vapaapäivä, ja miehet juhlistavat naisia - vaimoja, tyttöystäviä, äitejä, siskoja - kukkasilla ja lahjoilla.
– Venäläiset naiset tahtovat samat oikeudet kuin miehet, Nelli kertoo. Siksikin päivä on tärkeä. Se edustaa tasa-arvoa.
Irakilaisille Fenekille, Kamaranille ja Amarille iso juhla on 21. maaliskuuta, jolloin osa irakilaisista juhlii kevään alkamista. Ihmiset pukeutuvat silloin hienoihin asuihin, joita eivät normaalisti käyttäisi. Tapahtumaan liittyy myös tuli, ja se muistuttaa tietyllä tavalla vähän suomalaisten juhannusta.
– Se on pelkästään kurdijuhla, Fenek tarkentaa. Vain kurdit juhlivat sitä.
Marokkolainen Jamal kertoo, että osa marokkolaisia viettää muslimien tärkeää juhlaa ramadaa.
Ramadan on islamilaisen kalenterin yhdeksäs kuukausi, johon liittyy uskonnollinen paasto - kaikki terveet aikuiset mm. syövät, juovat ja tupakoivat vain sinä aikana, kun aurinko ei paista. Ramadanin aikaan muslimit myös rukoilevat enemmän.
Opiskelijat eivät juuri vietä suomalaisia juhlia. Suomalaisten tapa juhlia hämmästyttää heitä. Varsinkin joulunaikaa he eivät ymmärrä.
– Miksi kaupat ovat kiinni monta päivää jouluna, irakilainen Nazanin miettii. Jos en itse ole kristitty enkä juhli joulua, niin miksi minun pitää kärsiä siitä?
Tekstu: Petra Virtanen

 

Peruna naurattaa

Islaminuskossa ei syödä sianlihaa eikä juoda alkoholia, kertovat irakilainen Amar (vas) ja irakilainen Kamaran

Lahden kansanopiston maahanmuuttajalinjalla erilaisia ruokailutottumuksia löytyi lähes yhtä  onta kuin kotimaitakin.

Kouluajan ulkopuolella suomalaisen ruuan syöminen jää vähäksi. Lähes jokainen opiskelijoista on kiinnittänyt huomiota suomalaisessa keittiössä paljon käytettyyn perunaan. Aiheen kirvoitti puheensorinan sekä iloisen naurun. Perunaa saisi olla vähemmän ja myös leivän tarjoilu jokaisen aterian yhteydessä herätti kummastusta.

Suomalaiselle kommentit olivat valaisevia. Suomalaisessa ruoanlaitossa suositaan terveellisyyttä huomattavasti enemmän kuin maailmalla. Ulkomailla ruoka saattaa olla maittavaa, mutta paistamisessa käytetty runsas öljy tekee siitä epäterveellistä. Ruoasta riittää puheenaiheita, oli sitten kotoisin mistä maasta tahansa. Yhteisiäkin herkkuja löytyy. Kukapa ei pitäisi makoistasta pitsasta tai tulisesta kiinalaisesta?

Mira Tolvanen