Tasa-arvon äärellä Otavan Opistolla

Pu Meh:n mielestä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. Opistolla tasa-arvo näkyy niin, että kaikki ovat suvaitsevaisia, eikä kukaan ole ylpeä.







 

Deeko on tyytyväinen, että hän saa olla Suomessa. Suomalaiset ja ulkomaalaiset ovat tasa-arvoisia. Tasa-arvoa ei ole kaikkialla maailmassa.

"Tasa-arvo näkyy opistolla siten, että miehet ja naiset voivat vapaasti keskustella yhdessä ja Otavassa olo on turvallinen" Maryan toteaa.

Handiid toteaa, että lounaalla ruokaa jonottavat niin opettajat, opiskelijat kuin johtajatkin. Tämä on hänen mielestään hyvä esimerkki tasa-arvosta. Ihmiset voivat olla erilaisissa tehtävissä, mutta silti kaikilla on samat säännöt.

Juhlat lujittavat ystävyyttä

Somalilaiset tykkäävät juhlia. Juhlia on monenlaisia: syntymäpäivät, ystävyysjuhlat, uskonnolliset juhlat, mutta monien mielestä tärkein on hääjuhla. Siinä perustetaan perhe, joka takaa yhteiskunnan jatkuvuutta, sanoo Ali Abdiqani Hassan monikulttuurisen linjan opiskelija Otavan Opistolla.

Joulunaikaan Otavan Opiston opiskelijat Kouvolasta järjestivät ison juhlan. Siellä tarjottiin muun muassa riisiä, paistettuja herneitä, lammasta, ranskalaisia, naudanlihakeittoa, canjeero (ohukaisia), sambuusi (lihapiirakkaa) banaaneja, chilikastiketta ja kotitekoista leipää sekä virvoitusjuomia. Kaikki olivat asiasta samaa mieltä. Ruoka oli hyvää!

Ilmapiiri oli rattoisa kun pöydissä keskusteltiin innokkaasti. Sormet toimivat haarukkana.

Otavan Opiston opiskelijat vitsailevat

Vitsit kuuluvat jokaiseen kulttuuriin. Millaisia vitsejä ja huumoria voisit kuulla Otavan Opiston kampuksella? Asiasta otettiin selvää ja saimme seuraavat tarinat.

Ensimmäinen vitsi

Olipa kerran neljä miestä. Ensimmäinen heistä on kuuro, toinen sokea, kolmas jalaton ja neljäs alaston. Kuuro sanoo: "Minä kuulen, että koira haukkuu." Sokea kertoo näkevänsä mustan koiran. Jalaton väittää juokseneen koiran luokse. Alaston ei lähde ulos, koska hän pelkää, että hänen vaatteensa varastetaan.

Kaikki neljä ihmettelivät, mitä he tekisivät.

Toinen vitsi

Khalif kertoi vitsin virtsanäytteiden sekoittamisesta.

Mies kävi lääkärissä ja hänet määrättiin ottamaan virtsanäyte kotona. Hän ottaa näytteen ja  jättää purkin pöydälle ja menee ulos.

Vaimo löytää purkin, mutta hän kaataa sen vahingossa maahan. Vaimo haluaa korjata tilanteen ja täyttää purkin omalla virtsanäytteellä. 

Mies ei huomaa mitään ja vie purkin lääkäriin. Hämmästyneenä lääkäri kutsuu miehen luokseen kuulemaan virtsanäytteen tulokset. Hän sanoo miehelle, että olet kolmannella kuukaudella raskaana.






Lisää vitsejä Videot-välilehdellä.

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

Näin alkaa moni suomalaista huvittava vitsi. Vitsin hauskuus piilee näiden kolmen eri maan kansalaisen välisessä kilpailussa, jonka päätteeksi suomalainen pääsee yleensä todistamaan paremmuutensa. Meille juroille suomalaisille huumori onkin useimmiten tapa lievittää jännitystä. Se on jotain yhteistä silloin, kun sanainen arkku ei muuten aukea.Suomessa vitsiä väännetään herkästi esimerkiksi poliitikoista, poliisista, uskonnosta, eri murteita puhuvista ja ulkomaalaisista. Suomalaisessa vitsin kerronnassa aihe on melko vapaa. 

 - Ystävääni kutsuttiin kerran bussissa mustapippuriksi. Ovatko suomalaiset sitten valkopippureita, naurahtaa irakilaissyntyinen Nazanin





Lahden kansanopiston maahanmuuttajaopiskelijat oudoksuivat suomalaista tapaa vitsailla uskonnoista, sillä heidän kulttuureissaan  se ei tulisi kuuloonkaan.
Mutta poliitikoista vitsaillaan heidänkin kotimaissaan, poliitikkoja kautta maailman yhdistää mitä ilmeisimmin koomisuus.
Suomalaiselle vitsi toimii oivana keskustelunavauksena. Sen sijaan esimerkiksi Irakissa vitsailu jätetään suosiolla perhepiiriin, sillä toista osapuolta ei haluta vahingossakaan loukata.
Tunteet kuumenivat, kun puheenaiheeksi nousivat rasistiset vitsit. Kaikki  olivat joutuneet Suomessa rasistisen vitsailun kohteeksi. Mutta myös heidän kotimaissaan vitsit voivat olla rasistisia. Suomessa viisi vuotta asunut, irakilaissyntyinen Nazanin on täysin vakuuttunut siitä, että kaikissa maissa on rasismia. Se on kaikkien mielestä hyvin valitettavaa.

Teksti ja kuva: Nea Rekola

Naistenpäivä, kevät, ja ramada ovat isoja juhlia

Venäjältä Suomeen muuttanut Nelli ei kauaa mieti, mikä on hänen kotimaassaan tärkein juhla:
– Naistenpäivä!


Naistenpäivä on Venäjällä paljon isompi juttu kuin Suomessa. Täällä miehet tyypillisesti vain antavat vaimoilleen pusun poskelle ja toivottavat hyvää naistenpäivää. Venäjällä vastaava käytös ei tulisi kysymykseenkään. Siellä kansainvälinen naistenpäivä on yleinen vapaapäivä, ja miehet juhlistavat naisia - vaimoja, tyttöystäviä, äitejä, siskoja - kukkasilla ja lahjoilla.
– Venäläiset naiset tahtovat samat oikeudet kuin miehet, Nelli kertoo. Siksikin päivä on tärkeä. Se edustaa tasa-arvoa.
Irakilaisille Fenekille, Kamaranille ja Amarille iso juhla on 21. maaliskuuta, jolloin osa irakilaisista juhlii kevään alkamista. Ihmiset pukeutuvat silloin hienoihin asuihin, joita eivät normaalisti käyttäisi. Tapahtumaan liittyy myös tuli, ja se muistuttaa tietyllä tavalla vähän suomalaisten juhannusta.
– Se on pelkästään kurdijuhla, Fenek tarkentaa. Vain kurdit juhlivat sitä.
Marokkolainen Jamal kertoo, että osa marokkolaisia viettää muslimien tärkeää juhlaa ramadaa.
Ramadan on islamilaisen kalenterin yhdeksäs kuukausi, johon liittyy uskonnollinen paasto - kaikki terveet aikuiset mm. syövät, juovat ja tupakoivat vain sinä aikana, kun aurinko ei paista. Ramadanin aikaan muslimit myös rukoilevat enemmän.
Opiskelijat eivät juuri vietä suomalaisia juhlia. Suomalaisten tapa juhlia hämmästyttää heitä. Varsinkin joulunaikaa he eivät ymmärrä.
– Miksi kaupat ovat kiinni monta päivää jouluna, irakilainen Nazanin miettii. Jos en itse ole kristitty enkä juhli joulua, niin miksi minun pitää kärsiä siitä?
Tekstu: Petra Virtanen

 

Peruna naurattaa

Islaminuskossa ei syödä sianlihaa eikä juoda alkoholia, kertovat irakilainen Amar (vas) ja irakilainen Kamaran

Lahden kansanopiston maahanmuuttajalinjalla erilaisia ruokailutottumuksia löytyi lähes yhtä  onta kuin kotimaitakin.

Kouluajan ulkopuolella suomalaisen ruuan syöminen jää vähäksi. Lähes jokainen opiskelijoista on kiinnittänyt huomiota suomalaisessa keittiössä paljon käytettyyn perunaan. Aiheen kirvoitti puheensorinan sekä iloisen naurun. Perunaa saisi olla vähemmän ja myös leivän tarjoilu jokaisen aterian yhteydessä herätti kummastusta.

Suomalaiselle kommentit olivat valaisevia. Suomalaisessa ruoanlaitossa suositaan terveellisyyttä huomattavasti enemmän kuin maailmalla. Ulkomailla ruoka saattaa olla maittavaa, mutta paistamisessa käytetty runsas öljy tekee siitä epäterveellistä. Ruoasta riittää puheenaiheita, oli sitten kotoisin mistä maasta tahansa. Yhteisiäkin herkkuja löytyy. Kukapa ei pitäisi makoistasta pitsasta tai tulisesta kiinalaisesta?

Mira Tolvanen

Otavan Opisto: Näkemyksiä uskonnosta

Otavan Opiston opiskelijoilla on useita erilaisia uskontoja. Kampukselta löytyy muun muassa muslimeita, katolilaisia, protestantteja, luterilaisia sekä ateisteja. Tiistai-iltapäivän miehet viettivät keskustellen uskonnon merkityksestä. 
 
Monikulttuurisen peruskoululinjan (mk-pk) opiskelija Saki kysyi monikulttuurisuuskoordinaattori Enriquelta, miksi uskonto on tärkeä?

"Uskonto opettaa arvoja, hyviä arvoja, ei saa tappaa," hän sanoi. "Pitää rakastaa toisia, pitää elää hyvin tässä maailmassa. Kaikki uskonnot opettavat tätä samaa ajatusta. Erot voivat olla tavoissa."

Saki kertoo, että muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä.

Saki kertoo, että islamuskontoon kuuluu rukoilu viidesti päivässä. Hänen mielestään se on melko vähän. Otavan Opistolla rukoilu onnistuu oppituntien aikana. Tämä järjestely tyydyttää erityisesti muslimiopiskelijoita.

"Ramada on tärkeä juhla muslimeille, hän jatkaa." Ramadan aikana ei voi syödä ja juoda päivällä."




Uskonto ja arvot

Enrique haastaa opiskelijoita miettimään, mitä heille tapahtuisi, jos oma uskonto vietäisiin heiltä.

Uskonto on osa ihmisen identiteettiä, sanoo Barow.

Mk-pk-opiskelija Barow näkee, että uskonnon rooli on tärkeä ihmisten elämässä.

"Jos unohdat uskontosi, unohdat sen mikä olet ja minkämaalainen olet,"hän sanoo ja lisää: "Islamuskonnossa, kuten kaikissa muissakin uskonnoissa kunnioitus toisia kohtaan on tärkeää."

Barow uskoo, että islam opettaa hyviä arvoja, kuten rauhaa ja turvallisuutta.



"Jumala tietää, mitä tulee tapahtumaan meidän elämässämme," hän lopettaa.

Uskonto ja sota

Mustafa, joka on opiskellut kaksi vuotta opiston mk-pk-linjalla, pohtii mitä suomalaiset ajattelevat islamista.

Mustafa sanoo, että uskonto voi estää sotia.

"Jos ihmiset eläisivät oman uskontonsa mukaisesti, ei olisi sotia, eikä vihaa", hän sanoo. "Ihmiset sotivat toisiaan vastaan, koska he eivät noudata uskonnon arvoja. Siksi meillä on veriset sodat Syyriassa ja muualla maailmassa."

Toisen vuoden mk-pk-opiskelija Egor on eri mieltä. Hän sanoo, että ihmisen luonteesta tulee aina löytymään väkivallan piirteitä ja maailmassa tulee aina olemaan sotia.

Erityisesti muslimiopiskelijat haluaisivat nähdä Mikkelissä oman moskeijan sekä kaupan, josta he voivat ostaa omia tuotteitaan, kuten halal-lihaa.

Halal-liha on teurastettu islamin mukaan oikeaoppisesti.

Perunaa ja kylmää

Wuman (vas) ja Karrar muuttivat molemmat vaimon perässä Suomeen. 

.

- Suomalaiset syövät aina vain perunaa. Miksi, eihän se maistu miltään, ihmettelee Wuman , 26, Turkki.
- Olen vieraillut Irakissa Suomeen muuttamisen jälkeen kaksi kertaa. Suomessa on kyllä kylmä, mutta Irakissa on aina kuin olisi saunassa!, 26-vuotias irakilainen Karrar (oik) miettii.
Karrar on kahden pienen lapsen isä.
- Iltaisin katsomme lastenohjelmia ja leikimme. Pienimmäinen ei vielä paljoa osaa puhua, mutta 'anna karkkia' hän osaa kyllä sanoa!


Teksti: Emmi Yli-Savola
Kuva: Sami Taberman

Venäjällä ihmiset auttavat enemmän toisiaan

Aliskhanov Aslamhek, Venäjä (vas.)  Kamaran Kumul, Irak ja Nelli Babela, Venäjä

Aliskhanov :
– Suomessa arki on samanlaista kun Venäjällä, mutta siellä ihmiset auttavat toisiaan enemmän
– Suomalaiset ovat hiljaista kansaa.
– Sauna oli uusi juttu. Venäläisissä kerrostaloissa ei ole pesutupaa.
– Ilmasto talvella on samanlainen, joten tämä pakkanen on tuttua! Kesällä Venäjällä on kuuma, jopa 30–40 astetta lämmintä.

Kamaran:
– Irakissa ei ole pattereita lainkaan eikä aina sähköäkään.
– Kerrostaloihin tutustuin vasta täällä.
– Vaatteet täällä ovat hirveen kalliita! Yhdet housut maksavat Irakissa 10 euroa, täällä ne voivat olla jopa 100 euroa!
– Auton pitäminen on myös kovin kallista. Auton ostamisen jälkeen pitää myös maksaa veroja monta kertaa vuodessa.
– Lauantaina ja sunnuntaina haluaisin nukkua, mutta suomalaiset laulavat ja juovat. Kun suomalainen on juonut, hän puhuu, mutta kun on selvänä, hän sanoo vain moi.
– Haluaisin palata Irakiin kun sota on siellä loppunut.

Nelli:
– Karjalanpiirakat ovat tuttuja, koska olen Karjalasta. Muuten suomalainen ruoka ei ole ollut kovinkaan hyvää.
– Kotityöt ovat hyvin samanlaisia, pienestä pitäen olen tehnyt kotona töitä. Suomessa olen saanut paljon ystäviä, mutta ne ovat kaikki venäläisiä.

Teksti: Veera Mäkelä
Kuvat: Katri Norrlin